Kaisa Soini: ”Asioilla on ainakin kaksi puolta”

Asioilla on ainakin kaksi puolta,

Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virta

Asioilla on ainakin kaksi puolta  on Kaisa Soinin veistos Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virran pääsisäänkäyntitasanteella. Teos kuuluu Nokian kaupungin taidekokoelmaan ja se valmistui vuonna 2023. Teoksen hankinnalla Nokian kaupunki kunnioittaa Seppo Kallion ja Reino Ojalan pitkäkestoista ja -jänteistä toimintaa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajina.

Arkkitehti Pekka Kolin suunnittelema kirjasto- ja kulttuuritalo Virta tarjoaa keskeisen teospaikan kaupunkirakenteessa. Näkymät teospaikalle avautuvat keskustan pääväylien lisäksi rakennuksen pääsisäänkäynnin aulasta ja toisen kerroksen lehtilukutilasta. Teos sijaitsee pääsisäänkäyntitasanteen kattoa kantavassa pilarissa, jonka se kuusi metriä korkeana pääosin peittää.

Asioilla on ainakin kaksi puolta –teoksen nimi viittaa teoksen ideaan esittää metafora poliittisessa toiminnassa tarvittavaan kykyyn sovittaa erilaisia näkökulmia yhteen. Lähtökohtana käytetään liitintä, jota suurentamalla päädytään yksittäisen teososan muotoon. Sen kaksi puoliskoa kiinnitetään siivistään toisiinsa ja kiristetään pilarin ympärille. Kuten osat tulee sovittaa yksityiskohtiaan myöten tarkasti toisiinsa, niin tulee eri näkökulmatkin ratkottaessa yhteisiä asioita.

Teos koostuu yhteensä 30:sta teososasta, jotka pinoutuvat pilariin poliittisten urien pituutta heijastavina vuosirenkaina. Teososat ovat 18 cm korkeita ja 50-90 cm leveitä. Niiden asemointitapa jatkaa vertauskuvaa ratkaisujen tekemisestä päätöksenteossa. Jokaisen teososan liitoskohta löytyy pilarissa kerros kerrokselta eri suunnasta niin kuin tulokulma jokaiseen päätökseenkin.

Teoksen visuaalinen ilme viittaa muotoilultaan kone-estetiikkaan. Mekaniikan sanellessa muotoa ja kiinnitysten jäädessä näkyviin syntyy robustia toiminnallisuuden kauneutta. Metallin materiaalituntu ja tarkkuutta vaativat työstötavat hitsisaumoineen kuuluvat sen olemukseen. Materiaaliltaan alumiiniset teososat on valmistettu pajatyönä Nokian Siurossa.

 

Veistoksen muoto herää eloon teososien rotaatioista pilarissa. Osien liitoskohdat siipineen kiertävät pilaria spiraalinomaisesti, kiertosuuntaansa kerran vaihtaenkin. Siivekkeiden leveys muuntuu muutoksissa, ja teos on tällöin kolmiulotteisimmillaan. Sen kokonaishahmo näyttää liikkuvalta ja teokseen syntyy kenties potkurin liikettä muistuttava optinen illuusio.

Vahva värinkäyttö on keskeistä teoksen ilmaisussa. Värimaailma koostuu puna-oranssien ja vihreä-turkoosien sävyvariaatioista. Vihertävät sävyt kiinnittävät teosta rakennuksen julkisivuväreihin ja punertavat asettuvat niiden kontrastiksi. Nämä värit dominoivat kokonaishahmon kahta eri puolta. Värit rytmittyvät yhteensä kymmenen eri sävyn raidoitukseksi. Sen vaakasuuntaisuus antaa vastavoimaa teosmuodon pystysuuntaisuuteen.

Kuvataiteen kaksi erilaista ja itsellistä voimavaraa, muoto ja väri, ovat läsnä teoksessa. Ne on yhdistetty siten, että väri jäsentää muotoa ja pysäyttääkin muodon kantamaa liikkeen illuusiota. Ratkaisussa korostuu teoksen paikan päällä avautuva monikasvoisuus. Sillä ei ole kahta vaan useampi puoli – kiinnostavin löytyy katsojan näkökulman mukaan.