Käyttäjät ja vuorovaikutus

Kuntalaisilla, asukkailla ja käyttäjillä on arvokasta sanottavaa teoksen sijoittamisesta ja muodosta.

Käyttäjien kuuleminen on tärkeää. Keskustelujen, tapaamisten ja työpajojen kautta taiteilijat, tilaajat ja taiteen asiantuntijat sekä rakennuskohteen tai -alueen asukkaat saavat mahdollisuuden sitoutua taidehankkeeseen ja tehdä yhteisiä päätöksiä hankkeeseen liittyvistä osa-alueesta. Yksi edistyksellinen kehittämismalli kunnille on Cultural Planning, jonka käytössä edelläkävijä on Sipoo. Myös Mikkelissä kuntalaiset ovat päässeet vaikuttamaan keskustan kehittämiseen ja tuleviin taidehankkeisiin.

Uudisrakentamisankkeissa, esimerkiksi tavallisen asuinkiinteistön rakentamisessa, ei etukäteen tiedetä tulevia asukkaita. Sen sijaan perusparannushankkeissa asukkaat tai muut tilan käyttäjät ovat tiedossa.

Yhteisölliset projektit

Taide on yksi mahdollinen tapa antaa ympäristön käyttäjille mahdollisuus osallistua yhteisen ympäristön suunnitteluun. Kaupunkialueiden tilapäiskäyttö antaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi yhteisöllisten taidehankkeiden toteuttamiseen. Tilapäisten hankkeiden alullepanijoina voivat toimia niin yhdistykset, yritykset, kaupungit, muut kiinteistönomistajat kuin yksittäiset ihmisetkin.

Kohteena voi olla vaikkapa työmaa-aita, tai rakentamista odottava tyhjä maa-alue, kuten Helsingin Kalasatama. Helsingin kaupunki näki Kalasataman rakentamisvaiheen niin pitkäkestoisena, että alueelle haluttiin tuoda ympäristötaidetta paitsi rakentamisen ajaksi myös pysyvästi.

Osallisten kuuleminen

Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa niiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin ne vaikuttavat. Kaavoituksesta tiedottamisesta, osallistumisesta  ja viranomaisten yhteistyöstä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Kiinteistö- ja rakentamisalalla on viime aikoina otettu myös palvelumuotoilun menetelmiä. Hankkeen eri osapuolten, käyttäjien ja muiden sidosryhmien tarpeet ja toiminnalliset vaatimukset voidaan ottaa huomioon entistä paremmin ja tehokkaammin osallistamalla heidät suunnitteluun palvelumuotoilun menetelmien avulla. Ks. RT-kortti Palvelumuotoilu kiinteistö- ja rakentamisalalla (RT-103058).